Kolmas kerta toden sanoo. Vuodatus jäätyi kaksi kertaa kun yritin lisätä hymiötä, nyt en lisäile yhtään mitään vaan yritän nopeasti kirjata treenit ylös.

Eilen reenattiin Ylökkin järjestämässä kisamaisessa tokoreenissä Haavistolla. Kentällä oli kaksi kehää kehänauhoineen päivineen. Hui aloitti ekassa kehässä ohjatulla, oikean haku. Se oli muuten ihan ok, mutta paluussa pyöräytti jälleen kapulaa + luovutusasento saisi olla suorempi. Ohjatun jälkeen ruutu, mikä oli sekin ihan jees. Vähän ruudun paikka oli likellä oikeaa reunaa, joten paikan haku reeniä pitäisi jaksaa ja muistaa tehdä paaaljon. Ekan kehän loppuun tunnari, oma oli toinen vasemmalta - Hui meni tosi nätisti kapuloille, reagoi hyvin omaan ja toi hyvin omansa luovutukseen. Huippua!

Tokassa kehässä otettiin metallinouto. Siinä alussa odotettiin tovi kontaktin ottoa. Muuten liike hieno! Sitten seuraamista. Se tyypillistä Huiskua muuten, paitsi että pakittaminen oli jostain syystä hakoteillä. Löytyi pienen muistuttelun jälkeen. Loppuun vielä luoksetulo sekä kaukojen nostot. Luoksetulossa palkka seisomisesta liikkurilta, mikä tuli hyvänä yllätyksenä. Kaukoissa istumaan nousua jumitettiin, toistolla ok. Seisomaan nousu ok. Kokonaisuuteen olin tosi tyytväinen (ai niin otettiin myös paikallaolot, mitkä ok), ja ennenkaikkea siihen että tunnari onnistui kisamaisesta tilanteesta huolimatta!

Tänään reenattiin NPHK:n majalla kisamaisesti PK tottista. Plaah. Hui teki Kipinän parina. Jo kentälle ilmoittautumiseen mentäessä tunnen että koiran vire ei ole sitä mitä haluaisin mutta sillä mentiin. Seuraaminen - täyskäännös pyöri tuplat ja ihan hyvin. Virettä ja tekemisen meininkiä pitäisi olla enemmän. Liikkeestä istuminen, hidas kuin mikäkin. Liikkeestä maahanmeno, tuplakäskytyksellä ja silti ehti laskostaa toisen etutassuista allensa. Luoksetulossa tuli lujaa ja suoraan eteen - hyvä. Liikkeestä seisominen ensin suoraan palkka, toisella liikkeenomaisesti - tosi hyvin. Siitä luoksetulo myös hyvin. Noudoissa kaikkissa odoteltiin kontaktia tovi, ja osasta palkkasin kontaktista - itse noudot ok. Telineet hienosti! Eteenmenossa ei yrittänyt varastaa ja lähti kuin nappi housuista, hyvä kokonaisuus jos ei huomioi valmistelevan osuuden vaanivaa seuraamista, missä kylläkin piti kontaktia. Huin tottiksesta jää sellainen pikkusieväilymäinen fiilis ja vaikka kuinka yritän ajatella positiivisesti - en osaa olla tyytyväinen. Muistelisin että PK SM:issä me saatiin se 93,5 pistettä ja fiilis oli aika lailla sama - nyt onkin sitten lähinnä kyse siitä että miten nämä sääntömuutokset muuttavat tuomareiden arvostelua. Kauhukuva on että lukema alkaa jollakin muulla kuin ysillä..

Tässä iltasella mielessä on pyörinyt muutamia ajatuksia reenien suhteen ja mm. Riitan kanssa pitkään chatattiin fb:ssä - joten lähdetään nyt koittamaan muutamaa juttua ja katsotaan muuttaako se Huin tekemistä mihinkään.

Treenattu on mutta aikaa ei tahdo riittää blogin päivittämiseen mikä on harmillista.

No, sunnuntaina reenattiin iltasella Karhella Hannan kanssa jälkitouhuissa. Hanna teki Huille n.1.3km haastavan jäljen ja kävipä vielä niin että jälkeä tallatessaan oli lähes silmitysten hirven kanssa - joten saatiin todellinen haaste Huille.. Jäljellä oli kuusi keppiä, jana todella syvällä - vasemmalle.

Jäljen vanhetessa tehtiin esineruutu, Hui oli tosi pätevä - kolme esinettä nousi tosi nopsasti. Jälki oli reilut kaksi tuntia vanha kun lähdettiin sitä ajamaan ja jana meni ihan suht mallikkaasti. Lopussa ennen jäljen nostoa Hui hieman meni ehkä liian voimakkaasti vasemmalle, mutta hyvin bongasi jäljen - tarkasti pätkän takajälkeä ja kääntyi itse oikeaan suuntaan - eli vasemmalle. Jäljestys oli tosi voimakasta ja tarkkaa, eka keppi nousi hienosti. Ekan ja tokan kepin välissä oli tämä hirven ja oravan kohtaamispaikka. Hui ei juuri mitenkään reagoinut hirven hajuihin, vaan porhalsi paikan yli ja nosti heti kohta kakkoskepin. Vähänkö olin tyytyväinen! ..kunnes.. Jälki jatkui, oli kulmia ja keppejä nousi kun yht'äkkiä yhdelle kalliolle kiivettyämme Hanna sanoi että ei hän kyllä tästä kalliolta sinne ole jatkanut.. Seurasin Huita hyvän tovin ja aloin pian nähdä maassa tuoreita sorkan jälkiä - herra vaihtoi aivan lennosta hirven jäljelle enkä olisi huomannut sitä ilman Hannaa - hännän asento ja vauhti, ihan kaikki säilyi samana. Hittolainen! Nooh, ilmoitin sitten Huille että se on typerä kun tekee tuollaista (että jäljestää hirveä) ja että nyt voisi olla hyvä jos etsisi ihan oikean jäljen. Lähdettiin kävelemään kohti oletettua jäljen suuntaa ja pian Hui nostikin jäljen uudelleen ja jäljesti tosi hyvin loppuun. Loppu meni hiekkakuopan reunalla ja Hui oli jäljestä noin 70-100cm sivussa - siihen olisi jäänyt 5.keppi jos en olisi itse nostanut. Kutonen nousi sitten taas hyvin.. Voi plaah, niin toivoin että tuo riistanajo olisi ollut menneen talven lumia - mutta ilmeisesti ei! Tätä pitää nyt hieman miettiä.. Kiitos Hannalle hyvästä jäljestä ja tietty mukavasta reeniseurasta!

Eilen ja tänään otin pihassa tottista - tunnaria, noudon kontaktia ja jääviä + seuraamista. Tunnari pelittää näin hyvin, ei ongelmaa - edes palkkaamattomuuden kanssa. Torstaina yritän päästä kisanomaiseen reeniin, katsotaan sitten miten siellä. Noudon kontakti etenee hitaasti, katsotaan nyt saanko sitä pelittämään niinkuin haluaisin?

Eilen suoritin Lallin kanssa JK2 kokeessa maasto-osuudet, koska Tainaa ei mahoineen tohdi enää metsään päästää. Hyvin me Lallin kanssa oma osuutemme hoidettiin, mitä nyt janalla hieman sählättiin. Tuomari kuitenkin kehui ja vähensi lopulta pisteitä vain 8.. vai 7. Kaikki kepit löydettiin ja esineruudustakin nousi hienosti kaksi esinettä.

Tottikset suoritti Taina ja vallan pätevän näköistä tekemistä! Hienoa, onnittelut Tainalle ja Lallille hienosta ykköstuloksesta ja tervetuloa kuninkuusluokkaan!

Heti kokeen perään tehtiin pienet reenit Pirkkahallin kentällä yhdessä Pian ja Tuplan kanssa. Mikä siinä on että en saa tuosta PK tottiksesta sellaista että siitä jäisi hyvä fiilis? Aloitettiin paikallamakuulla, siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Palkkasin tästä, ja sitten liikkeisiin. Seuraaminen oli ihan sinnepäin jees, henkilöryhmäreeniä pitää nyt saada paljon! Huisku vähän alkaa pälyillä kun mennään ryhmään ja se on todella tyhmää. Jäävät kaikki oikein, mutta miksi niihin ei saada sitä säpäkkyyttä? Argh. Todenteolla alkaa hermostuttamaan miten Huin tekemistä tullaan uusien sääntöjen valossa tulkitsemaan. Noudot oli hienot, tässäkin ilmeisesti meitä tulla rokottamaan uusien sääntöjen valossa - jollen sitten kouluta Huita niin että sen on otettava katsekontakti ennen "tuo" käskyä. Ilmeisesti tälläistäkin ainakin jotkut tuomarit nyt sitten suosivat. Telineiden suoritukset tosi hyvät ja voimakkaat, kaikissa luovutuksissa tosin törmäsi. Siinä yksi asia hiottavaksi.. Eteenmeno pallolle - ei tietenkään yrittänyt varastaa kun oli kytkettynä pieneen lyhyeen hihnaan. Hui oli myös erittäin koomainen mentäessä kapuloille + telineille + eteenmenoon - se vaikuttaa väkisinkin yleiskuvaan. Plääh.

Sunnuntainakin tokoteltiin hieman pihassa, mutta eilen sitten ihan kenturalla asti. Pian ja pirpanoiden kera Teivon nurtsilla. Olipas meillä päteviä poikia, totta tosiaan . Huisku aloitti seuraamisella, Pia käskytti. Perusasentoihin istuminen tahmaista, tätä pitää nyt tehdä ja saada niitä skarpimmaksi. Istumista vahvistaen avuilla, tuntui napakalta. Otettiin myös yksi 2kg nouto, se taisi olla ihan ok. Otin myös metallilla vauhtinoudon Tuplan riemuksi. Sitten eteenmenoon. Kierrätin Huita puun ympäri sillä välin kun Pia vei pallon. Kun annoin virittelysanat "eteen" Huista näki kilometrin päähän että se tiesi mitä ollaan tekemässä. Ja argh mitä porsastelua. Yritti vaikka kuinka monta kertaa varastaa eteenmenoon, sain lopulta ihan kraiveleista nostaa sen takaisin sivulle ja aloituspaikkaan. Lopulta meni perille ja pystyin lähettämään sen eteen. Lähti kuin tykinkuula - Tupla perässään! Tupla oli ollut paikallaolossa ja varmaan katsonut mielenkiinnolla eteenmenohinkutustamme - kun sitten siinä vihdoin etenimme - Tupla päätti liittyä porukkaan! Sinne pojat paineli hännät pystyssä pallolle, tosin Tupla saavutti Huin vasta pallolla, eikä siinä sitten mitään onneksi tapahtunut - kunhan näyttivät molemmat hyvin hämmästyneiltä että mistä tuo toinen tähän tupsahti. Otin Huilla vielä toisen kerran, jälleen jouduttiin hieman hinkkaamaan valmistelevaa osuutta -mutta eteen yllättäen superhienosti. Huiskusta on todellakin kuoriutumassa pieni possu, se ennakoi joka paikassa ja on kyllä niin pätevää että!

Tokassa setissä aloitettiin ruudulla. Otettiin kolme ruudun paikan näyttöä - mistä 2 meni tosi hyvin. Ajattelin nyt vahvistaa ruudun paikkaa tällä tyylillä, en sotke Huita tässä vaiheessa kosketusalustalla, vaikka varmasti hyvä metodi onkin - mutta tokon SM:iin on niin lyhyt aika ja Hui nyt muutenkin sekoilee ruudun kanssa niin paljon.. Sitten otettiin ruutu kokeenomaisesti. Merkki oli keskellä ekassa setissä ollutta eteenmenosuoraa - ruutu oli suoran alkupäässä. Huisku meni merkille hyvin, mutta ruutu käskyllä lähti sinkoamaan 180 astetta väärään suuntaan - eli eteen - eikä sinne ruudulle.. Menee ihan loistavasti päin mäntyä ihan kaikki, voi apua. No, toistolla ok. TÄmän lisäksi ilman palkkaa myös ohjattu, vasemman haku. Se hyvin. Sitten tunnari, piilotetiin nurmen alle, seassa myös kapuloita ja eteemenopallo. Hui haisteli tosi hyvin ja nappasi hyvin omansa - huippua!

Hauskat reenit, vaikka aika moista sählinkiä olikin .  Kiitos Pialle taas seurasta ja avusta!

Tokoreeneissä ollaan hieman aktivoiduttu :)

Keskiviikkona pihassa, torstaina Pian kanssa pikaisesti Teivon nurtsilla. Tai en mä nyt tiedä pikaisesti - mutta tehokkaasti ainakin. Tehtiin kahdessa setissä, aloittaen ns. pk-tottiksella. Pitkän suoran seuruu ja täyskäännöstä mistä palkkaus. Ekassa hieman tahmeampaa, palkkasin liian aikaisin, pitäisi melkein pyörittää aina 360 astetta ympäri. Uusinalla tietysti parempi. Otettiin myös jäävät, niitä nyt ohjelmistoon kuuriluontoisesti jäävä kerrallaan. Otettiin myös 2kg nouto. Uskomattoman vaikeeta on heittää kapulaa ottamalla ns. tukijalalla vauhtia. Ihan mielenkiinnolla odotan minne sen kapulan kisatilanteessa saan viskattua..

Tokassa setissä sitten tokojuttuja. Aloitettiin ruudulla, palkkaa merkistä. Varasti merkille, ja ennakoi muutenkin jokaisessa sopivassa välissä. Ilmeisesti on nyt sitten olevinaan niin pätevää että varastelee ja ennakoi siksi? Tähän kuuntelureeniä + yllätyksellisyyttä. Ruudun löysi hyvin!  Ohjatussa otettiin oikea, se muistaakseni ok.. Otettiin palkatta sitten vielä putkeen ruutu + luoksetulo - jonka jälkeen tunnari, haisteli hieman suu auki ja kahmaisi yhtä kapuloista ja minä sen kun toljotin enkä saanut sanottua ennenkuin tilanne oli jo ohitettu. Toi oman. Otti niin päähän että päätin ottaa uudestaan. Hui teki samaisen virheen ja pääsin huomauttamaan sitä nätisti; pyysin pois ja laitoin mammimaan. Hetken jäähyn jälkeen laitoin uudestaan kapuloille, missä haisteli nyt todella nätisti ja toi hyvin oman! Nyt on itse skarpattava tämän kanssa! Hyvät reenit!

Eilen perjantaina reenasin Vahannan koulun kentällä poikien ollessa sählyssä. Tehtiin ensin seuraamista, paljon pysähdyksiä ja perusasentoja. Otin istumista monta toistoa, ensin vahvan avun kanssa ja suoraan palkaten - loput toistot vähemmin avuin. Tuntui (?) hyvältä mutta kun ei ollut kaveria niin ei tiedä totuutta.. Sitten ruutua, tein ylipitkältä matkalta mutta hyvin Hui ruutuun päätyi. Perinteiset paikanhakukiekat, palkka seisomisesta. Sitten ohjattu, missä Hui teki virheen. Jotenkin uskon että sekaantui mun sähläyksestä. Mietin valmistellessani että otan vasemman kun eilen otin oikean mutta sitten löysinkin itseni ensin oikealta ja kävelin edestakaisin kenturalla. Eihän tuollaisesta nyt ehkä saisi hämääntyä - mutta jostain syystä Hui kuitenkin täysin kyselemättä lähti oikealle kapulalle vaikka pyysin vasen tuo.. No, uusinnalla ei ongelmia. Jumpattiin myös vähän kaukoja ja loppuun tunnari niin että seassa oli kaikki mahdolliset lelut, reenireput ja kapulat. Ei mitään onglemia, hyvin toi oman ja haisteli myös nätisti.

Tänään lauantaina osallistuin Ylökkin koulutukseen, missä Riitta oli kouluttamassa tokoa. Tehtiin Huin kanssa ns. kisamainen reeni. Alkuun ruutu. Hui varasti merkille, argh. Ruutu käskyllä Hui singahti ikäänkuin ohjatun kapuloille ja hämmentyneenä tuli takaisin merkille. En itse ensin edes ajatellut että Huin ajatukset oli ehkä ohjatussa, mutta hyvä huomio Riitalta että ehkä virittelyt ei mennyt ihan perille? Ruutu löytyi lopulta. Hetken piti hakea paikkaa, loppuosa hyvin. Ruutuun Riitta ehdotti ns. loppusilausreeniä - ts. se paikka pitäisi saada selväksi niinkuin on ennenkin todettu. Ehkä tähän voisi ottaa nyt kosketusalustareeniä?

Sitten metallinouto, se mielestäni ok. Aika tiivis luovutushan Huilla tosin on. Metallin jälkeen kaukot. Hyvät vaihdot, sekatekniikkaa :) Nämä kaikki siis kisamaisesti ja lopuksi tunnari. Olin ihan varma että Hui mokaa, mutta ei se mokannut. Haisteli tosi nätisti suu kiinni  - reagoi hyvin omaan ja nappasi sen varmasti. Ensimmäinen ajatus itseltä oli että höh, se tajusi että ei olla kisoisssa - mutta ehkä myös on ajateltava että hyvä - Hui pystyy vähän kisanomaisissa tilanteissa kuitenkin jo tuomaan sen oman, sekään kun ei ole aina ollut niin itsestään selvyys. Juteltiin Riitan kanssa hyvä tovi siitä että mistä tämä tunnarin ongelma saattaisi johtua. Uskon että se ei ole epävarmuutta tai paineistumista, sillä tunnarin Hui selkeästi kuitenkin osaa - ja pystyy tekemään tosi vaikeitakin tunnareita. Kisatilanteeseen on nyt vaan päässyt pesiytymään joku ihme juttu. Mutta hyvällä mallilla tässä nyt ollaan sen suhteen, reenisuunnitelmat on selvät - ja tavoite tietysti on että se onnistuisi sitten myös SM tokoissa :) Kiitos Riitalle hyvistä vinkeistä ja ajatuksista!!

Eilen vappuaaton kunniaksi intouduin pienen tauon jälkeen tokoreeneihin. Virittelin ensin ruudun valmiiksi ja sen jälkeen aloitettiin seuraamisella. Hui jäi hieman ruutuun kiinni ja sain huomauttaa ihan napakasti että pitäisi keskittyä seuraamiseen eikä ruudun ihmettelyyn. Otettiin myös jäävät, maahanmeno ja seisominen juoksun yhteyteen. Myös yksi PK luoksetulo missä tuli tosi lujaa - ajattelin jo että törmää täysillä mutta jarrutti hyvin.

Sitten ruutua. Merkki hieno - samoin ruudun haku - palkkasin seisomisesta eikä otettu enempää. Ruudun jälkeen kiertojen kautta luoksetulojen pysäytykset jotka hyvin! Sitten tunnarin kimppuun. Tein ensin niin että laitoin paaaaaljon kapuloita ja oma joukkoon. Hui haisteli todella hyvin ja hartaasti ja nappasi varmasti omansa. Toinen vaikeutettuna niin että tunnarien seassa vaikka mitä - leluja, kapuloita ja Ellakin kiirehti paikalle - jälleen hyvin oman tuonti. Osallistun lauantaina Riitan tokokoulutukseen ja ajattelin että siinä teen kisamaisen suorituksen ja uskon että saan Huillekin kisafiiliksen päälle kun on paljon ihmisiä ja koiria. Mielenkiinnolla odotan että tekeekö ns. "kisavirheensä" ja jos niin miten reagoi huomauttamiseen. 

Vappupäivänä reenattiin Hyvinkäällä. Mukana menossa olivat Hanna, Veikka ja Veeti, Taina ja Lalli sekä Pekka ja Nappi. Ajoin ensin Lallilla noin kilometrin jäljen mistä herra suoriutui varsin mallikkaasti. Olisi tarkoitus kisata Lallilla 10.5. niin että Taina tekee tottiksen ja minä maastot - jännää!

Pekka teki Huille jäljen, missä erilaista haastetta taas mukavasti! Jana niin että en tiennyt mistä jälki lähtee enkä sitä että minne suuntaan. Taidan suosia tätä reenitapaa nyt jatkossakin, turhat ohjailut pois - jos ja kun jäljentekijä kuitenkin on taustalla asiasta jollain tapaa kommentoimassa. Huin jälki lähti noin 40 metristä vasemmalle. Hui kääntyi ensin oikealle, tarkisti hieman ja kääntyi hyvin vasemmalle. Astuin jo sen perään kunnes se kääntyikin takaisin oikealle.. Harmillista, mistä lie tämä sählinki sitten - hyvin kuitenkin jatkoi jäljestystä kun pyysin takaisin. Jälki meni ison sähkölinjan alta ja aluskasvillisuus oli varpumaista ja kävi myös kova tuuli - Hui jäljesti silti tosi tarkasti - Pekka luonnehti sitä Aku Ankan Pulivarin jäljestämisestämiseksi joka kuulema jäljestää Aku Ankassa jopa aidan päällä jos siinä on jäljentekijä kävellyt . No, tarkasta jäljestämisestä huolimatta eka keppi jäi. Se oli hauskassa paikassa, sellasen kivihiekkaröykkiön päällä - aivan keskellä - luulen että Hui on keskittynyt niin täysillä jälkeen että keppi jäi siksi? Jäljellä oli kolme kertaa lenkkipolun ylitys missä näimme ihmisten lenkkeilevän - ekalla ylityksellä Hui hieman tarkasti mutta jatkoi päättäväisesti yli - kahdella vikalla kerralla se ei enää edes tarkastanut. Jäljellä oli paljon hauskoja pieniä yksityiskohtia, mutta en niitä paljasta koska sitten jäynät jää tekemättä reenikavereille . Loput kolme keppiä Hui ilmaisi tosi hyvin. Kiitos Pekalle hyvästä jäljestä!!

Reenattiin myös esineruutu. Mielenkiintoinen ruutu, alkuosa oli kangasmetsää, keskellä vaakasuoraan meni hiekkatie ja loppuosa oli sähkölinjojen alla olevaa varvikkoa. Kävi tosi kova tuuli oikealta vasemmalle. Kaksi esinettä hiekkatien takapuolella ja yksi edessä. Hui oli tosi pätevä, Pekka taisi kellottaa reilut 2minuuttia ja kolme esinettä oli kädessä. Huille ei tuottanut tuskaa ylittää hiekkatietä - ja aluksi miettimäni kova tuuli ei aiheuttanut vaikeuksia vaan päinvastoin Hui reagoi tosi kaukaa esineisiin.

Mukavat ja tehokkaat reenit! Kiitos koko porukalle!

Korkattiin Huin kanssa jälkikausi mennä vkolla keskivkona Kyröskoskella. Taina teki Huille noin kilometrin jäljen, muistaakseni neljällä kepillä. Jana oli syvä, oikealle. Hui eteni janalla hyvin, mutta sääti jäljen noston kanssa. Ensin otti takajälkeä ja sitten lähti paahtamaan jäljestä yli. Janan takana oli terävä kulma, liekö tuo sitten vetänyt puoleensa. Muuten jälki oli tosi mallikas, kaikki kepit nousi hyvin.

Samaisella reissulla tehtiin myös esineruutu, mikä sujui myös varsin mallikkaasti.

Kuluneena vkonloppuna olin kouluttamassa belgilöisiä jäljen saloihin Kyröskoskella. Tänään koulutuksen päätteeksi reenasin myös Huiskun. Pia oli tehnyt taas mukavan haasteellisen jäljen Huiskulle, ja saipa Huiskun myös lankaan - mikä oli erityisen hyvä koska ennen tätä lankaanmenoa jäljestys oli vähän sellaista henskeleiden paukuttelua, korkealla nenällä ajoa kaahotusta. Jana oli syvä vasemmalle, se tosi hyvin. Kolme ekaa keppiä nousi hyvin, yksi jopa ihan hirven kakkakasan vierestä . Ennen neloskeppiä oli Hämenkankaantien ylitys missä jälki teki heti kulman metsän puolella. Tästä Hui painoi tyyliikkäästi yli ja alkoi etsiä jälkeä tarmokkaasti - tovin sokkailtuaan löysi takaisin jäljelle mikä vietti takaisin tien yli toiselle puolelle - johonkin siihen jäi neloskeppi. Loppujälki ei ollut ihan parasta Huita ja niin myös vika keppi jäi. Höh! No, sellasta se on - ei tullut loppupalkkaa tällä kertaa.

Ennen jälkeä reenattiin myös esineet. Kaksi ekaa nousi suhteellisen kivasti. Kahta vikaa etsittiin hieman enemmän. Vika esine oli kovaa muovia oleva rasia kannon päällä ja se olikin hauskan hankala. Hienosti Hui sen lopulta bongasi, mistä hyvät palkat.

Tiistaina jatketaan sitten Hyvinkään suunnalla!

Kovasti paljon ollaan reenattu sitten Sipoon visiitin, ja pääpaino on ollut tunnarissa - osittain jo pelkästään siksikin että yksissä reeneissä Hui onnistui saamaan vekin yläanturaansa. Tunnaria on reenattu erinäisin tavoin, välillä helppoja ja kisamaisia, välillä vaikeita ja haasteellisia. Hui on pääsääntöisesti suoriutunut tosi hienosti. Lähdinkin tämän päivän kokeeseen suhteellisen toiveikkain mielin, mutta tunaroinniksi se tunnarin osalta jälleen meni.

Osallistuttiin Hau:n kokeeseen Hyvinkäällä, tuomarina Pirkko Bellaou. Tuomarilinja oli aika tiukka, tai sellaiseksi sen ainakin itse tulkitsin. Kovasti paljon tuomarilla oli jokaiseen huomautettavaa ja pisteet ropisi mukavaa tahtia..

Koe aloitettiin paikallaoloilla. Huomasin järkytyksekseni että paikallaolot alkavat paikallamakuilla, jotenkin aina on tullut reenattua aina ensin istuminen. Kaikki meni kuitenkin tosi hienosti, Hui oli pätevä. Molemmista paikallaoloista kympit.

Sitten liikkeisiin, tehtiin kahdessa erässä.

Liikkeet suoritusjärjestyksessä:

Ohjattu: Arvottiin vasen. Merkille Hui meni ehkä hieman tahmeasti ja niin - perusasennossa odotellessaan vilkuili minne sattuu. Nyt pitäisi päättää että haluanko sen pitävän kontaktia vai annanko katsoa kapuloiden vietiä? Lähti vasemmalle hyvin ja toi kapulan hyvin luovutukseen  - tosin paluumatkalla kerran pyöräytti kapulaa. Ärsyttävää, mistä se nyt tollasen on keksinyt? Luovutus oli tiivis mistä rokotettiin ja perusasentokin oli inasen vajaa. Pisteitä 8.5.

Idari: Liikkeet maa-is-seiso. Itse olin jotenkin ihan sekaisin että kummalla puolella niiden tötteröiden nyt pitäisi olla ja säädin aloituksessa ihan liikaa. Ja lopulta sitten sain huomautuksen arvostelussa että olin liian kaukana niistä tötteröistä. Jäävät meni hyvin ja tuomari kommentoi niitä napakoiksi. Hmm, video paljastanee todellisuuden. Kommenttia tuli myös liian tiiviistä seuraamisasennosta. Tästä arvosana 9.

Luoksetulo: Hui tippui hyvin maihin ja omasta mielestäni varsinkin toppaaminen oli hieno. Meni myös hyvin maihin mutta sain kommenttia että pysäytin liian aikaisin - että käsky pitäisi antaa merkillä? Mitähäh? Mä olen luullut että merkille pitää pysähtyä? Maasta luoksetulo rasittavan hidas tahmainen hidastelulaukka. Myös pa vajaa. Tästä kuitenkin 9.5.

Metallinouto: Luovutus liian tiivis Pirkon makuun, tästä arvosana 9.

Seuraaminen: jo ekan koirakon seuraamista katsellessa tiesin että ei me pisteillä juhlita. Pirkko rokotti ihan kaikesta mahdollisesta. Eritoten Huin seuraamisessa pisteitä vei liian tiivis seuraaminen. Pysähdykset olivat kuulema tosi napakat ja askelsiirtymät myös. Myös takapään käyttö sai positiivista palautetta. Tästä arvosana 7.5.

Ruutu: Hui oli ihan pätevä, rokotettiin liikkeen lopun liian tiiviistä seuraamisesta. Tästä arvosana 9.5

Kaukot: Hui tippui vähän tahmaisesti maihin ja jännäsin että miten se sieltä nousee. Hyvin nousi onneksi. Tuomari huomasi hienon sekatekniikkamme, ja rokotti pienestä seilaamisesta. Arvosana 8.

Tunnari: Tässä perinteinen. Tai itseasiassa perinteinen höystettynä. Hui meni ensin ruudun merkille ja jatkoi sieltä matkaansa tunnareille. Haisteli hätäisesti ja klähmi 2-3 kapulaa ja nappasi sattumanvaraisesti jonkun. Tiesin jo Huin ilmeestä että ei ole oikea. Että ketutti. Tästä tietysti nolla.

Kokonaisuus oli kuitenkin hyvä ja olin tietenkin tosi iloinen ykkösestä kun nyt vielä TVA arvokin kilahti! Heti kisan päätteeksi kysyin tuomarilta että saisinko ennen kehän purkua reenata ruudun ja tunnarin ja sopihan se. Taina liikkuroi (tuomari itseasiassa kysyi että tarvitsetko liikkurointiapua ) , ruutu meni hienosti ja sen päälle tunnari. Hui meni hieman vaisusti kapuloille, haisteli tarkasti ja nätisti ja toi hyvin oman. Eli se PYSTYY sen oman tekemään mutta mikä piru siinä kisatilanteessa nyt sitten on..

No, tästä jatkuu reenit kohti parempaa suorituskokonaisuutta ja tietenkin SM:iä. Iso kiitos Pialle kun sytytti meidät tähän tokoon ja tietenkin kiitos mein sekalaisen tokouran eteenpäin viennistä!!! Iso kiitos tietysti myös kasvattajille, Lauralle, Christalle ja monelle muulle meitä jeesanneille - varmasti saatte jeesata jatkossakin

Kiitos Tainalle kepoilusta ja kuvauksesta - lisäilen videota kisasuorituksesta jahka sen Tainalta saan!

Tiistaina huristelin työreissulta suoraan Christan luokse Söderkullaan. Saatiin sovittua pieni reenisessio, minkä tavoitteena erityisesti oli keskittyä meidän tunnariongelmaan. Aloitettiin helpolla tunnarilla, mistä Hui suoriutuikin ihan mallikkaasti. Christa vaikeutti harjoituksia pikku hiljaa lisäämällä kapuloiden joukkoon mm. noutokapuloita, leluja tms. - Hui selviytyi niistä pääsääntöisesti hienosti. Muutaman kerran Hui hieman yritti klähmiä kapuloita, mistä sitä heti tiukasti huomautettiin ja se pyydettiin pois kapuloilta jäähylle. Hetken jäähyilyn jälkeen uusi yritys ja hyvä palkka nätistä tunnarista. Christa oli onnekseni sitä mieltä että Hui tietää hyvin mitä on tekemässä, mutta että sille pitää kertoa nyt mustavalkoisesti että kapuloita EI klähmitä, saati yritetä hilpasta yhtään minnekkään muualle tunnarin suorituksesta.

Sitten tehtiin pieni palkaton setti alle. Christa päätti liikkeet ja käskytti. Aloitettiin muistaakseni luoksetulolle. Kenttä oli märkä ja voi että kun oli ällöä mennä siinä maahan. Hui myös lähti seisomasta luokse Christan käskystä! Sitten taidettiin tehdä idari, hitaita jääviä ja tahmeaa seuraamista - ärsyttävää koomailua. Hui selkeästi muisti Christan ja piti hieman jämäillä . Idarin jälkeen ohjattu, ja loppuun kaukoja. Koomailua.. Sitten tunnari, missä Hui teki hyvän suorituksen - toi nätisti oman, hienoa! Tämä toi selkeää valoa siihen missä meidän ongelma tämän tunnarin suhteen nyt oikein on.

Tämän setin jälkeen juteltiin hyvä tovi, ja Christa muistutti kuinka tärkeää on kerrata ihan niitä perusasioita. Pitäisi nyt ihan miettiä viikkotasolla mitä kerrata minäkin päivänä ja vahvistaa kaikkea mahdollista kohti kesän kisaturneeta. Christalta paljon hyviä vinkkejä, kiitos!

Sitten jatkettiin vielä tunnarilla. Vaihdettiin vähän paikkaa ja Hui sitten päättikin että eihän sinne tunnareille voi mennä ollenkaan. Kieltäytyi siis täysin lähestymästä tunnareita ja yritti vaan tiukasti oikealle - paikkaan missä edellisen kerran tunnarit olivat. Tästä tulikin sitten todella tiukka kamppailu. Huita käytännössä raahattiin, kannettiin, työnnettiin - kaikkea muuta kuin houkuteltiin kapuloille. Ja sitten kun Hui oli kapuloilla, niin eipä herra suostunut kapuloihin edes katsomaan - saati haistelemaan. Aika kädenvääntö käytiin. Väittäisin että tässä tapeltiin ainakin puoli tuntia ennenkuin Hui alkoi antaa periksi ja suostui menemään kapuloille ITSE + ottamaan ITSE kapulan suuhunsa. Kun se näin teki, se sai tietysti ihan hurjan hyvän palkan. Se joutui tekemään useita toistoja ja pikku hiljaa vapautui aina enemmän ja meni päättäväisesti kapuloille ja haisteli hienosti! Hui siis selkeästi veti herneen nenään kun sitä ekassa setissä komennettiin että kapuloihin ei saisi koskea ja päätti sitten että ei tee koko hommaa. Valitettavasti se ei vaan ole valittavissa oleva vaihtoehto! Palkkailin Huita hyvän tovin kunnes Christa sanoi että otetaanpa vielä uudestaan. Pallon perässä juoksentelu oli tehnyt tehtävänsä ja nollannut Huin pään - ja se yritti uudelleen samaa - lähti väistämään kapuloita. Nappasin sen heti takaisin, annoin hieman tukkapöllyä ja lähetin uudelleen kapuloille - nyt oli reitti suora ja oma löytyi hienosti! Huippua!

Tämä samainen taisteluhan aloitettiin kesällä leirillä, mutta sitä ei saatu vietyä loppuun. Nyt saatiin ja olen tosi tyytyväinen siitä! Iso kiitos sinulle Christa!! Me yritetään nyt Huin kanssa selviytyä tästä taas eteenpäin!

Eilen keskivkona reenattiin Pian ja lapsukaisten kanssa Nokialla. Hui aloitti, kuinkas ollakaan - tunnarilla. Tehtiin suhteellisen helppo ja se meni hienosti. Meno- ja paluuvauhti nyt aika vaisut, mikä lienee ymmärrettävää . Vaikeutettiin tehtävää, heiteltiin sekaan leluja ja noutokapuloita - ei aiheuttanut Huille ongelmaa, hienosti haisteli ja toi oman luovutukseen. Edelleen vaikeutettiin, mutta hyvin onnistui. Sitten jatkettiin ruutu reenillä. Ensin merkkiä ja siitä palkkaa. Ruutuun lähetys ok, palkka seisomisesta. Otin loppuosan erikseen. 

Tämän jälkeen pieni tauko ja sitten jatkettiin. En muista millä me aloitettiin, mutta tehtiin ainakin ohjattu, oikean haku. Se ok. Tehtiin vielä alle pieni palkaton setti - suora luoksetulo sekä nouto muistaakseni ja päälle tunnari - edelleen hienosti! Hyvä Hui!! Loppuun heittelin palloa hankeen ja jossakin Hui hieman teloi toista etutassua, "yläanturaa" - siihen tuli pieni vekki mikä vuoti verta. Hyvin se verentulo rauhottui kun painelin siihen kylmää lunta. Kotona vielä suihkuttelin useamman kerran desinfiointiaineella ja yön Huisku piti sukkaa - joten eiköhän se siitä nopsasti toivu. Onneksi ei auennut tassunpohjasta antura.

Kiitos Pialle reeneistä, jatketaan taas!

Reilu vko sitten käydyn Porin kokeen jälkeen on toki reenattu, en vain ole ehtinyt päivittää blogia. Reenattu on vaihtelevasti eri kentillä - ainakin Menkalassa, Vuorentaustassa ja Haavistolla + pari kertaa omassa pihassa. Eniten on taidettu höylätä tunnaria ja ruutua. Kerrataanpa missä mennään liikkeittäin:

Paikallaistuminen: jättöä pitää edelleen vahvistaa.

Paikalamakuu: tätä pitäisi muistaa reenata kisamaisesti, nyt ei ole korjattu kertaakaan sitten koetilanteen. Höh.

Seuraaminen: tämä on edelleen yksi pikku inhokki. Olen reenannut nyt pysähtymisiä ja Pia naksutti kun perusasento ok. Tuumittiin että jotenkin se on kiinni myös siitä miten oma askellus menee - että mihin asentoon Hui perusasennossa istuu (onko takajalat siis millaisessa asennossa).

Idari: seisominen on ollut arpomista - tarjosi Porin kokeessa istumista, ja tarjosi sitä myös reeneissä. Toistolla ok. Otin myös vkolla jääviä PK tyyliin, tuntui mukavalta - tosin kukaan ei ollut näkemässä..

Luoksetulo: tämä on ollut pääsääntöisesti ihan jees. Mitä nyt välillä pitää hipsutella vauhdin kanssa, mutta Huiksi kuitenkin ihan mukavaa tekemistä. Eilen kisamaisesti koko liike, ihan jees!

Ruutu: tämä se aina vaan on mysteeri. Hui säätää ja sählää ruudun paikan kanssa. Ei tässä auta kai muu kuin vahvistaa paikkaa. Ruudun merkki on ollut hyvä.

Ohjattu. Merkillä välillä kierron kautta, mutta myös ilman kiertoa mennyt merkille hyvin. Kapulan pitoon ja pienen pyöräyttämiseen (asennon korjaamiseen) olen puuttunut ja tukenut erillisellä "pidä" käskyllä mikä pelittänyt tosi hyvin! Hui myös alkanut tajuta korjata itseään suoraan luovutusasentoon. Huippua!

Kaukot: välillä jumitusta, mutta suhteellisen ok. Asennoissa sitä liikkumista on. Pitäisi ja pitäisi hioa..

Tunnari: tämä on meidän murheenkryyni. Kun tehdään niin että ei ole palkkaamattomuutta alla, niin toimii hyvin. Kun sitten taas tehdään 2-3 liikettä palkatta ja otetaan tunnari niin jo alkaa sähellys. Nyt on tunnari tehty niin että on kolme kasaa ja tunnari on ollut tokassa tai vikassa kasassa. Tässäkin muodossa toimii hyvin kun ei ole palkkaamattomuutta alla. Eilen teki ensin huonosti (3 palkatta olevan liikkeen jälkeen), joutui jäähylle ja sai hieman tukkapöllyä - jonka jälkeen alle uudet kaksi liikettä palkatta. Tämän jälkeen tunnari hienosti oikein! En tajua!! No, Huilla ei nyt valitettavasti ole vaihtoehtoja - niin kauan tätä säädetään että se tehdään myös kisatilanteessa oikein!

Metallinouto: tätä nyt ei ole juurikaan reenattu, kun ei ole estettä tms. Kisan perusteella suht hyvässä kunnossa.

Parin vkon päästä olisi seuraava EVL startti Hausjärvellä, ja huomenna pääsen tuskailemaan tunnaripulmaa Christan kanssa. Jännää, jännää..